torstai 26. helmikuuta 2015

Bal-Sagoth - Atlantis Ascendant (2001)

Bal-Sagoth on täysin uniikki bändi: heidän yhdistelmänsä melodista black metalia, 1900-luvun alun pulp-kirjallisuudesta mukaoituja tarinoita, dramaattista lausuntaa ja paisuttelevaa power metalia. En ole kuullut vastaavaa muualla, vaikka olen yrittänyt etsiä - tai ainakaan apinointia ei ole tehty kovin hyvin koskaan. Minulle juuri dramaattinen lausunta ja powerin ja blackin yhdistelmä ovat tehneet suurimman vaikutuksen, ja tahtoisin omistaa enemmänkin yhtyeen levyjä kuin vain kaksi viimeis(in)tä - minkäs teet, kun yhtyeen levyistä revitään kiskurihintoja eikä uusia painoksia ole?

Atlantis Ascendant on tyypillinen Bal-Sagothin myöhemmän tuotannon levy, jossa black metal on jäänyt power metalin taustalle, blastbeat korvautunut suoremmilla tuplabasareilla. Minulle tämä tyyli on "se ainoa oikea" Bal-Sagothin soundi, sillä - kuten tuli jo mainittua - olen onnistunut lähes vuosikymmenen aikana haalimaan vain kaksi levyä yhtyeen yhteensä kuuden levyn mittaisesta diskografiasta. Atlantis Ascendantilla Bal-Sagoth kuulostaa vain ja ainoastaan Bal-Sagothilta, materiaali vaihtelee riittävästi muttei liikaa ja koukkujakin löytyy, jos niitä etsii (The Dreamer in the Catacombs of Urin "huilu"melodia on aivan huikea!).

Tämä teksti ei tee sitten minkäänlaista kunniaa Bal-Sagothille tai Atlantis Ascendantille, koska onnistuin ensimmäiseen virkkeeseen upottamaan kaiken tarvittavan kuvailun yhtyeen musiikista ja jos yhtye ei ole tuttu, ensimmäisen kappaleen loppuun mennessä kantani on tullut selväksi ja en oikein voi sitä syventää vaikka horisisin yhtyeen tyylistä kymmenenkin liuskaa lisää. (48 sanaa, pahoittelen, näitä eksyy jatkuvasti joukkoon.) Siispä, mitä aion antaa ohjeistuksen kuinka mitä tahansa yhtyeen levyä olisi suotavaa lähestyä: varovaisuudella. Järjestys on suositus, mutta joitakin eroja voi tapauskohtaisesti harkita.

1. Osta levy - se on tärkein asia. Kun levy on ostettu, kaikki muu on vain järjestelyä - mitä myös levyn ostaminen on, jos praktisesti asiaa ajattelee.

2. Lue lyriikkavihko läpi. Huomaat, että kansien välistä löytyy jotakuin novellikokoelma, jonka tarinat sivuavat tai mukailevat mm. Rober E. Howardin, H.P. Lovecraftin ja kumppanien tarinoita ja "multiversumia."

3. Lue Lovecraftin ja Howardin kootut. Omalla vastuulla. Ymmärrä, jos ymmärrät.

4. Lue lyriikkavihko läpi toistamiseen. Tajua hieman enemmän, mutta siltikin jää paljon tajuamatta. Käsitä, että monet kappaleista ovat jatko-osia yhtyeen aiemmilla levyillä alkaineisiin tarinoihin.

5. Osta koko diskografia ja lue kaikkien tuotosten lyriikkavihot läpi. Suosittelen muistiinpanojen tekemistä, koska touhu menee hieman monimutkaiseksi.

6. Selaa karttaa, joka löytyy joistakin vihkosista. Tai netistä.

7. Tee tarinoiden aikajana- ja tarinakaari-kaavio. Yritä miettiä mikä tarina liittyy mihinkin ja miten "tiukkoja" narratiivit ovat.

8. Kertaa alunperin ostamasi levyn tarinat. Tämän pitäisi olla kolmas kerta, mutta jos olet käsittänyt jorinat kahdella ensimmäisellä lukukerralla mielestäsi riittävän hyvin, pelkkä yleisluontoinen selaaminen riittänee.

9. Lähesty varovasti alunperin ostamaasi levyä. Tunnustele sitä, hipelöi hieman. Älä laita vielä soittimeen, vaan mieti asiaa filosofisesti tovi.

10. Sulje avaamasi Nietzchen teos ja aseta kuulokkeet korville. Laita levy soittimeen.

11. Paina play'ta.

12. Nauti.

Älä siis tee kuten aikanaan tein itse: laitoin levyn soittimeen, painoin play'ta ja vasta sitten avasin lyriikkavihkosen ensikertaa. Siitä ei tule lasta saati paskaa, jos lättyä haluaa ymmärtää millään muotoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti